Varattiin tunti kentälle ja ihan liikaa varattiin. Kahviakin oli kiinni sairastapauksen vuoksi. Kyllä se aika siinä kului ja tuttuja oli kentällä. Jaakon porukka oli lähdössä Teneriffalle.

Alkuun mulledwine - nam

Ensimmäinen aamiainen Riikassa ja pienen odottelun jälkeen saatiin loput porukasta kasaan.

Toinsen pätkän tais kaikki nukkua.

Taksia kyseleen kentältä. Olihan suolainen hinta 60-70€, Bolt tarjosi saman kyydin 37€, joten valittiin se.

Meinattiin, että mennään suoraan aamupalalle. Ensimmäinen yritys=ei oltais päästy samaan pöytään ja maksu käteisellä😳 eihän meillä nyt niin paljon käteistä ole.

Seuraavasta paikasta saatiin yhteinen pöytä ja palvelu oli toimivaa ja pöydässä lappu - olemme cashless - jee - meille sopii.

Ensimmäinen etappi saavutettu.

Ei ollut meillä ikkunapaikaa, mutta kun ei naapuria ilmestynyt, niin päästiin vähän levittäytymään ja ikkunan takana möllötti moottori.

Eipä nuo muiden annoksetkaan huonoilta näyttänyt ja jälkkäriks pannukakkua. Kyllä kelpas päivä näillä aloittaa.

Vatsat pinkeenä taaperrettiin hotellille. Yllättäen saatiinkin jo puolilta päivin huone (sisäänkirjautuminen oli vasta 15).

Koneeseen nousu sujui sutjakasti ja päästiin lähtemään vähän ennenaikojaan.

Tuleva reissu hymyilyttää😁

Valikoimaa oli, mutta ei meinannut oikeaa löytyä. Otettiin sitten mielenkiintoinen pasta paikka. Ovesta astuessa oli myyntitiskin täynnä kaikkia kivoja antipastoja ja pastereita.

Taululta valinta ja itse sai valita viinin hyllystä ja takatilaan istumaan.

Autenttinen tunnelma ja autenttista hyvää pastaa. Päälle cannellonit. Pullo viiniä. Koko poppoolle 88€ - mainio hinta/laatusuhde.

Mukaan tarttui vielä yhdet jälkkärit ja kaupasta pari pulloa viiniä.

Uni tuli kaikille aikas nopsaan.

Lenkkeilyn uuvuttamina suunta kohti markkinoita. Kauhee jano, tai Annen jalat. Ne kuitenkin ohjasi meidät Café cinemaan.

Huone ihan ok

TV-torni koitti kietoutua usvaan…..

Crispy benedict - Oi hitsi kun hyvää.

Kun kentällä ei mitään saatu, niin otettiin sitten koneessa lähtökuoharit.

Köhä taas vähän vaivasi (psykosomaattista), niin oleskelun kentällä vuoroon codetapsia ja strepsilisiä. Täytyy sanoa, että tuo kuohari ei maistunut normaalilta😂

Kunnon sängyt ja mukavat pesät. Otettiin tunnin tirsat.

Sitten olikin virtaa, jos ei nyt akut täynnä, niin ainakin lähes.

Nyt se nousee korkeuksiin, mutta huippunsa peittää vielä.

😋😋Currywurstia pakko maistaa ja otettiin myös krakowanmakkara. Erinomaisia kummatkin.

Vähän tuo näytti surulliselta lumen alla.

Mielenkiintoinen, vähän rähjäinen, only cash, mutta merlotit juotiin kauniista laseista🍷

Löydettiin joulutori ja sieltä mökki, rohkeasti sisään ja sieltä paljastui janoisen (ja olisi ollut nälkäisempi) taivas.

Tunnelmia vessan käytävältä.

Kuka hullu joulukauppaan jonottaa😂 meitin lisäks aika moni muukin.

Tää on kyllä hauskaa. Kaikkea kaunista seinät notkun. Hinnat vähän kohonneet, mutta kyllä, Eevaa lukuunottamatta, kaikkien koppaan jotain eksyi.

Nälkä ajoi takaisin hotellille. Ajettiin hissillä kurkkaamaan rooftop.

Kivoja koristuksia.

Täältä kuitenkin jo melkein koko torni näkyi.

Mihin siis syömään? Viinin ja pikkusuolaiset äärellä on tätä hyvä miettiä.🤔

Propellille ei keksitty syytä, mutta onhan tuo kivan näköinen.

Sitten jaksoikin suunnata ensimmäiselle torille. Alexanderplatzin tori. Täällä ollaan Petran kanssa oltu ennenkin🎄 Keskellä on luistinrata.

Siellä se torni taas pilkottaa.

Pari lasia ghlüwainia meni mukavasti.

Vielä tänä kotimatkalla meille ufoili.

Vähän viiniä ja haikuja illan iloksi.

Myös vähän tällaista joulua.

Sumusta pilkottaa taas torni.

Parhaat kaverit😍 mukana matkassa.

Ennen lähtöä lueskeltiin onko muuta nähtävää lähellä ja onhan siinä holokaustin muistomerkki. Mentiin katsomaan.

😍❤️❤️

On karusellia

Lähempi tarkastelu näytti, että on se aika huikea.

Hauska paikka, tarjosi makoisaa glühvinea ja ranskalaisia.

Tarjolla oli kaikkea mitä voi toivoa ja myös sitä mitä ei osannut edes toivoa.

Joulutorille! Maailmanpyörää, luistinrataa, kaikkea ja paljon. Kunnon joulutori.

Kaikki oli kyllä erinomaista ja pääsin maistamaan labhnea - nam😋

Vatsa pullollaan hetkeksi huoneeseen ja sitten bolt alle ja kohti brandenburgin porttia.

Kiva paikka🎄Siirrytään seuraavaan.

On perunoita 😂

Ensimmäiset panttimukit - ne lähti muistoksi mukaan.

Kirkkoon! Siellä oli alkamassa jokin ruokatarjoilu -poistuttiin paikalta.

Tännehän eksyy tai ainakin tällä kelillä liukastuu.

Nyt oltiin jo liki tornia.

Hämmentynyt minä

Pilkottaa myös janoisille kutsuva kyltti.

Hyvä ruoka, muikeat ilmeet😀

On piparkakkuja

Jotenkin tuntuu, että tuo torni seuraa meitä😳

Vähän kauempaa aika mitäänsanomattoman näköinen.

Ihan ei oikeuksiinsa päässyt, kun oli remontissa, mutta on se vaikuttava.

Preussin kunigas sen joskus on rakentanut. Napoleon tuli ja pisti osiin ja lähetti Pariisiin museoon. Sieltä sitten palautettiin Napoleonin kukistettua takaisin (siis tuo patsas tuolla huipulla). Kansallistunnossa siihen lisättiin tuo hakaristikotka.

Haettiin Anne mukaan ja seuraava joulutori.

Vähän pettyneitä, kun sisään maksoi 7,50€ ja ylös ei psytkään.

Matkalle sattui duomo ja sinne piti mennä (paitsi Anne, joka meni varmistamaan juomien laadun).

Onhan tämä vaikuttava.

Mutta mitä valoja tuolta loistaa? Seuraava tori ja niin sympaattinen. Porot on vähän erinäköisen täällä😵‍💫

Tuuli käskystä leyhäytti lippua

Tää oli kyllä just the tori🎄

Vienerznitsel, salaattia ym. Maha täynnä, lämpimässä, uni hiipii kaikkiin silmiin….

Valkoinen tori on nähtävä. Se oli mun ja Petran must see listalla. Kyllä raitis ilma piristää.

Taas se torni vahtii meitä nurkan takana

Kaunista

Vaikka kuinka hyvin aamupalalla syö, niin jossain välissä nälkä iskee.

Bistrobuffetti!

Kyllä tälle kannattaa hymyillä.

Joulu on

Kuumaa viskiä, valkoinen glühvine ja kuuma aperol😋😀

Kivassa paikassa on palko topata ja Eeva-Maria halus kuumaa viskiä.

Tämä on se paras!

Täällä kyllä viihtyi. Ei se ollut ensimmäisen joulutorin lumoa, kyllä täällä Berliinissä on mahtavat joulutorit.

Saatiin palaute haikuistamme!!!!

Kiitos Marko😍

On ollut ilo saada osallistua teidän haikuiluihin. Tämän vuoden Berliinin ”Kultainen pesukarhu” haikukavalkadi on ollut oikein korkeatasoinen.

Olette bonganneet mahtavia yksityiskohtia ja sanoittaneet ne oivallisesti. Teksteissä oli mukavasti liikettä, mystisyyttä ja joulun värejä yllättävästi katettuna.

Ulkoistettu minibaari tarjoilee juomat tasalämpöisinä. On tuttuja ja turvallisia, mutta samalla raikasta. Kuten jokainen reissu tututussa porukassa. Lukijan tekee mieli poimia ikkunalaudalta tuntematon pullo, kaataa tilkka pieneen lasiin ja makustella. Toisaalta tekstistä voi aistia kaipuun lämpimään mökkiin pitelemään höyryävän punaista lasia kämmenkupissaan.

Läpi vuoden jouluisissa haalareissaan puurtavatt Ampelmannit kiinnittävät lukijan paikkaan. Tarve liikkua ja jumiutumisen uhka on vahvasti läsnä. Kirjoittaja ehkä pohtii maailman riemutonta tilannetta, mutta on yksilötasolla irti isoista murheista. Kepein askelin hän ahmii näkemäänsä ja kokemaansa hyvässä seurassa.

Berliinin yössä on letkeä meininki. Pahan ennusmerkit ovat korkealla tavoittamattomissa, harsoon verhoutuneena. Torni on jotain toista uhkaa suurempi. Kirjoittaja jättää tämän uhan lukijan kuviteltavaksi ja hyvä niin. Kuvassa on paljon ihmisiä ja se sykkii tornin tahdissa. Ihmismassa luo toisaalta turvallisuutta, mutta saattaa kätkeä myös niitä uhkia.

Blingbling-torni varmasti näkyy ja ehkä myös kuuluu. Roottori katolla levittää valoa ja loistoa (ja ehkä myös iloa) laajemmallekin. Taivas leviää syvän sinisenä ja kaipaakin elämää. Ehkä näin on myös meidän ihmisten laita synkkää syksyä tarpoessamme. Yhden ilo ulos pulputettuna tarttuu koko ryhmään. Kaikelle ei välttämättä ole järkevää selitystä, mutta onneksi voimme kuvitella mieleisemme.

Hienoa likat, pitäkää sormet kirjaimilla jatkossakin! ❤️

Raili

Petra

Eeva-Maria

Aattelin jo, että torni meidät hylkäs, mutta kyllä se sieltä taas pilkisti ja huippua myöten. Vilkutti vissiin hyvästiksi!

Aulan tervetulotoivotus toi muistoja mieleen sekä kahvila, että MH ajoista.

Berliinin karhut oli laitettu riviin joulukaupan eteen.

Oli hyvä aamupala näin arkenakin, mutta sille pesulle sai hakea paikkaa aulan pöydästä asti. Hitaasti ja huolella nautitun aamupalan jälkeen oli pakkailun vuoro.

Pakkailu sujuu paremmin, kun ottaa kuoharia samalla. Huomaa kunnon kuoharilasit😂

Pohdittiin siinä, että mitä tehtäis ja päätettiin lähteä joulukauppaan ja vieressä on myös nähtävänä pommitettu kirkko (tosin tuo pommitus on huhupuhetta).

Über alle ja menoks. Nyt saatiinkin mainio kuski. Piti meille hyvän esittelyn Berliinin historiasta ja kertoi omia kokemuksia muurin murtumisesta ja Stsin arkistoista.

Karhun kainalossa on turvallista.

Ja mopo karkaa käsistä, kun kaiken haluaisi.

Shoppailu janottaa, joten ghlüvine tulee tarpeeseen.

Sääntö: vain yksi sammakko per reissu. Meni kyllä nyt rikki. Ostin jo pienen kivellä istuvan, mutta tämä saippuasammakko oli pakko ostaa.

Berliinistä muuten löytyy sammakoita joka lähtöön.

Kaikki haluu sinne.

En muistanut edelliseltä reissulta joulukauppaan(11v sitten) ennenkuin lähdin kiipeämään ylöspäin🎄

Täällä joulukaupassa on niin paljon katsottavaa

Ja ihmeteltävää

On siitä torni puoliksi hävinnyt ja lasimaalauksen tilalla ammottaa musta aukko.

Mä päädyin currywurstiin ja brezeliin. Anne ja Petra nautti snitzelit ja Eeva gulassia ja brezeliä. Kaikki kehuivat omiaan.

Vatsa täynnä on hyvä lähteä kiertämään joulutori loppuun.

Tuo ylösnouseva Jeesus on melkein viisi metriä korkea ja roikkuu ilmassa.

Laske ruutujen määrä yhdessä osassa😀

Siinä on kaksi seinää ja niiden välissä oli puolentoista metrin kulkuväylä (sinne ei päästy).

Hauska yksityiskohta oli, että kirkon tuoleissa ja kaiteessa oli käytetty turvavyötä. (Ei kuulemma kerätty vanhoista autoista, vaan ihan varta vasten tehtyä).

Oltiin taas kerran oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Todella hyvä opas ja mielenkiintoisia tarinoita.

Mutta sisällä - aivan uskomattoman hieno paikka😍 Kaikki seinät tuota ikkunaa täynnä. Hipi hiljaista. Kuultiin tarinaa rakennuksesta ja arkkitehdeistä.

Toki tässäkin osassa kaupunkia löytyy joulutori.

Ollaan muuten tähän asti oltu itäpuolella, nyt tultiin länteen.

Joulutori kiertää tuota kirkkoa jota tutuin katsomaan.

Paluu hotellille hakemaan laukut. Nyt on lähdön tunnelmaa ja haikeutta ilmassa.

Viereen rakennettiin uusi kirkko. Ruma kun mikä, betonii rakennus. (Ei varmaan olis tuonne edes menty).

Huomaa 5x5 ruudut yhdessä osassa!

Jouluisia kavereita löytyi. Anne ja Eeva varmaan jo kyllästyi, kun minun ja Petran piti päästä koka ikiseen joulukauppaan joka torilta löytyi🥴 koittakaa tytöt kestää!

Nälkä iski taas. Onneksi joulutoreilla on kivoja ruokapaikkoja myös sisätiloissa. Kyllä ne täällä osaa rakentaa mielenkiintoisia tilapäisiä rakennelmia.

Kovin on pieni, mutta kauniisti koristeltu. Kunnes todetaan, että iso on ollut jäljellä vain enään sisäänkäynnin torniosuus.

Melkein jo pois lähdössä, kun kello kilisee ja innokas ääni tarjoaa ilmaista kierrosta tässä vanhassa ja myös uudessa kirkossa.

Muita ei kiinnosta, mutta me tartutaan tilaisuuteen.

Aino A, jonka isoäiti on kotoisin Hämeenlinnasta, toimi oppaanamme. Osasi jonkin verran suomea, mutta kierros kuitenkin englanniksi. Todella innostunut aiheesta ja osasi mielenkiintoisesti kertoa tarinaa.

Vaikka sanotaan, että pommituksessa tuhoutunut, niin todellisuudessa pommi osui lähellä ja sytytti tulipalon joka tuhosi kirkon.

Kirkko oli keisari Wilhelmin (jos nyt nimen muistan oikein) kunniaksi rakennettu ja keisariperhe oli aikansa Kardashianit. Valitettavasti nuoriso oli Hitleriä tukenut, joten kirkkokin meinattiin purkaa. Sitten kuitenkin kymmenen vuoden kuluttua olivat päättäneet tämän osan jättää jäljelle.

Hymyt on taas herkässä, kun ruokailu lähestyy. Me kyllä tykätään hyvästä ruuasta.😀

Eeva laittoi vielä pari niin kaunista kuvaa paluumatkan lennolta, että pakko vielä lisätä ne tänne.

Vanha ja uusi kirkko vieretysten.